Tempaus Jyväskylän kävelykadun kompassilla 4. 4. 2009
Tässä kuvassa punaisessa takissa Riitta Tynjä, megafonin kanssa allekirjoittanut sekä edessä vihreässä takissa satunnainen ohikulkija. Kuvan otti puolisoni.
Räntäsateiseen Jyväskylän keskustaan kokoontui 4.4. klo 16 kourallinen aktiivisia ja urheita rauhan puolesta puhujia. Kutsuin koolle tämän tempauksen saadakseni lisää huomiota rauhan rakentamiselle sotilaallisen liittoutumisen sijaan. Räntäsade ja kylmä tuuli eivät pysäyttäneet rauhalle omistautuneita ihmisiä.
Tässä kuvassa allekirjoittanut lukee runon. Kuvasta kiitos Ville-Veikolle! Riitta ja Satu tarkkailevat.
Pyysin kutsussani jokaista korottamaan äänensä rauhan puolesta ja lukemaan oman rauhan runonsa. Saimme kuulla runoja sekä omilta kotimaisilta runoilijoiltamme, että ajan ja paikan rajojen tuolta puolen, Aulikki Oksasesta, Pablo Nerudan kautta Enheduannaan, muinaissumerilaiseen runoilijattareen.
Tässä kuvassa allekirjoittanut lukee runon. Kuvasta kiitos Ville-Veikolle! Riitta ja Satu tarkkailevat.
Kuvaan on taltioitunut varsinaisen toiminnan lisäksi myös toimintaa kuvannut V.-V. Kuvan otti puolisoni.
Tässä kuvassa mies kameran takaa, eli VaNujen Ville-Veikko. Hänelle suuri kiitos sekä tapahtuman kuvauksesta, että runosta. Pääosa tämän jutun kuvista on hänen kamerastaan lähtöisin.Natosta ja asevarustelusta puhuminen ja ihmisten herätteleminen ei voisi olla ajankohtaisempaa. EU nojaa turvallisuuspolitiikassaan yhä enemmän asevarusteluun, taistelujoukkoihin ja nimenomaan Natoon. On pelottavaa kuunnella keskustelua, jossa nousee esille valmius sotilaalliseen voimankäyttöön ilman YK:n valtuutusta. Onko rauhan, inhimillisyyden ja kansainvälisen yhteistyön periaatteista luovuttu? Näinkö helposti niistä ollaan valmiita päästämään irti? Tulevissa vaaleissa mitataan nähdäkseni Suomen kansan ja koko Euroopan rauhantahto.
Aina yhtä reippaat ja ihanat Keski-Suomen vasemmistonuoret olivat tomerasti paikalla, säätä ja ohikulkijoiden huutelua uhmaten. Hyvä VaNut!
Rauhantyö ei kuitenkaan voi olla pelkkää sotilaallisen liittoutumisen vastustamista. Se on nähtävä osana laajempaa kokonaisuutta - tarvetta rakentaa tasa-arvoista, inhimillistä ja vapaata maailmaa. On kohtuullista kysyä, kuten Aulikki Oksanen, onko millään inhimillisillä saavutuksilla tai maailman mahdollisuuksilla merkitystä, jos ihmiskunta on tuhoutunut? Onko sillä merkitystä, mitä sodilla voidaan koskaan saavuttaa, jos ihmisyys meissä niiden vuoksi tuhoutuu?
Rauhantyön tulee alkaa jokaisesta ihmisestä, valmiudesta avata sydämensä uusille ihmisille, mielensä uusille ajatuksille ja kaataa tarpeettomat raja-aidat, jotka jakavat ihmisiä Meihin ja Niihin. Dalai laman sanoin, rauha ja empatia alkavat kyvystä ymmärtää, kuinka samanlaisia kaikki elävät, tuntevat olennot pohjimmiltaan ovat. Me vältämme kipua, pelkäämme lähimpiemme puolesta ja toivomme voivamme elää rauhassa ja onnellisina.
Allekirjoittanut, megafoni, runo, komea banderolli ja luja päättäväisyys.
Siteeraan tähän loppuun tapahtumassakin lukemani Aulikki Oksasen runon. Ote on runosarjasta "Seitsemän rapua, seitsemän skorpionia"
Eksyitkö painajaiseen? Unohduitko itseesi?
Tukehduitko kysymysten kaivoon? Mikä on
totta? Mikä tärkeää? Kenties ihminen
purressaan apinanleipäpuun siemeniä, välttyy
krokotiilinpuremalta? Kenties jossakin
syö pieni poika pastillia ukkospilven alla?
Kenties kaikki jatkuu kaikessa? Kenties avaruus
kätkee elämänmuotoja, joita ihmisen ymmärryksen
on mahdollista tavoittaa? Mutta eivätkö kaikki kysymykset
maailmankaikkeudesta, äärellisen
ja äärettömän suhteista, menetä merkityksensä,
jos ihmiskunta tuhoutuu? Ei ole ketään nauramassa
yhdessä Rembrantin Saskian kanssa? Ei ole ketään uneksimassa
Matissen unelmaa. Ei ole ketään etsimässä
avainta lukittuihin huoneisiin. Ei ole ketään uskomassa
kaukaiseen mordvalaiseen taruun: Kun mies tappaa äitinsä,
hevoset puhkeavat puhumaan ihmisten kielellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi! Pahoittelen sanavahvistusta, se ei olisi käytössä, elleivät nämä kommentointitilat olisi roskamagneetteja ilman sitä.
Huomaathan kuitenkin, että seuraan kommentteja. Sana on vapaa, mutta herjaavat ja Suomen lain vastaiset kommentit poistan armotta. Kirjoitathan siis asiasta asiallisesti asiaa.